Ylimielisyydestä rangaistaan, myös Pirkkoa. Intian tuliaisina perusteellinen kuumeripuli, joka ajoi saman asian kuin haimisdieetti. Lapsi kiittää onneaan, että sairasvuode oli pehmeä ja hoivaajina toimivat aina yhtä turvalliset vanhemmat. Viiden tähden hotellin aamupalan ja allasalueen käyttöaste oli olosuhteiden vuoksi normaalia heikompi, mutta kuumaa vettä käytettiin sitäkin enemmän.
Pirkkoa ei kersat naurata, mutta hyvä vanhemmuus sitäkin enemmän. Matkan varrella on todistettu onnellisen paljon lempeitä hetkiä jos minkäkinlaisten vanhempien ja lasten välillä, nyt myös viiden tähden hotellissa. Tulee tälläkin lapsella äitiä ja iskää ikävä, vaikka pois silmistä pois mielestä -menetelmä toimikin pitkään ja hyvin. Öiset väittelyt niin turismin vaikutuksesta köyhälistön sosioekonomiseen tilanteeseen kuin iltavuorolaisten oikeuksista ja elämänlaadusta, olivat viime päivien ehdottomia kohokohtia. Vaikka maisemat ovat keskittyneet keinotekoiseen turistibaliin, on jännitystä löytynyt sukukronikasta sekä kotikulmien asukashistoriasta. Monta mielenkiintoista tarinaa olen 3,5kk aikana kuullut, mutta mustalaisen ennustukset sekä alligaattorin syömä sulhanen vievät edelleen voiton. Kaikki tämä + Arundhati Roy synnyttivät varsin voimakkaan (ja toivotun) kontrastin reppureissaajien small talk – todellisuuteen.
Mp3 – soitinta tulee ikävä myös; ei laitteen, mutta sisällön vuoksi. Viimeiset hetket Final Cutin, Wish You Were Heren ja Division Bellin parissa. Ne olivat onnellisia hetkiä. Hyvästi jäävät samalla Ildefonso Falconesin tuotokset, joiden liimaukset eivät surukseni kestäneet takaisin Suomeen.
Kodakhetket olivat vähissä; DK 487 AE.
P.S. Me ollaan niin köyhiä, ettei meillä ole asuntovaunua. Eikä Porschessa ole edes vetokoukkua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti